Mamin vieressä on jo mukava kölliä.

Tänään otettiin lisää haastetta ihmisen luokse tulemiseen. Mentiin koirapuistoon leikkimään ekaa kertaa. Ekaa kertaa luotin siihen että saan sieltä vielä kiinnikkin. Mulla oli makupaloja tasku täynnä. Roosasta on paljastunut hyvin ahne koira. Koko tunti koirapuistossa huikin Roosaa vähän väliä nimeltä ja huusin tänne. Heti kun se tuli, annoin herkun. Kun tämä alkoi sujumaan, aloitettiin harjoitus että aina kun se tuli luo, koskin siihen ennen kun se sai herkun. Tässä olikin paljon haastetta, mutta lopulta sekin onnistui. Lopuksi tämä ahne pikkukoira seurasi minua kuin hai laivaa. Roosa on siis ruvennut oppimaan nimensä ja tänne käskyn.

Lenkkeilyt sujuvat varsin mallikkaasti. Välillä vien koko porukkaa tällä lailla. Välillä lapset taluttavat näitä pienempiä koiria, kun treenaan amerikanbulldoggi Ruttua itse. Roosa kävelee tosi hienosti lapsenkin talutettavana.

Se on kyllä mahtavaa kun panostaa kunnolla ja tekee erilaisia harjoituksia joka päivä, ja sitten kun näkee että se tuottaa tulosta. Ja varsinkin näin nopeasti ja näkyvästi! Mutta ovathan nämä työkoirarodut muutenkin monesti hyvin kovia ja sopeutuvaisia koiria.